Tallinnan päätettyä ottaa ilmainen joukkoliikenne käyttöön, ajatus on herättänyt keskustelua Suomessakin. Ilmainen joukkoliikenne on houkutteleva ja populistinen ajatus, joka ei useimmiten käytännössä ole joukkoliikenteen kehittämisen kannalta hyvä asia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että ilmainen joukkoliikenne muuttaa lipputuloja tuottavan joukkoliikenteen kokonaan menoeräksi kaupungin budjetissa. Joukkoliikenteen menot vielä kasvaisivat ilmaisuuden myötä ja vastaavasti kaikenlainen joukkoliikenteen kehittäminen olisi entistä vaikeampaa, koska se lisäisi entisestään kaupungin menoja. Maksullisessa joukkoliikenteessä joukkoliikenteen kehittäminen on helpompaa, koska kalliit investoinnit saadaan maksettua kohonneilla lipputuloilla.

Joukkoliikenteen subventio on kaupunkialueilla usein hyvä asia, koska sopiva summa joukkoliikenteeseen käytettyä raha säästyy muualta, esimerkiksi katujen rakentamisesta, jopa moninkertaisen. Sopivan subvention suuruus riippu monesta tekijästä, mutta sadan prosentin subventio, eli täysin ilmainen joukkoliikenne tuskin koskaan on kaikkein järkevin määrä.

Tampereen joukkoliikenteen menot ovat tällä hetkellä 40 miljoonaa vuodessa ja lipputulot ovat 30 miljoonaa. Subventio on siis 10 miljoonaa. Jos joukkoliikenne muuttettaisiin maksuttomaksi, käyttäjämäärä kasvaisi ja menot olisivat enemmän kuin 40 miljoonaa; 50 miljoonaa on joukkoliikennepäällikkö Mika Periviidan arvio. 50 miljoonan vuotuinen meno ei ole aivan mahdoton kaupungin budjetissa, mutta käytönnössä esimerkiksi sen kasvattaminen investointeja varten olisi erittäin vaikeaa. Jos halutaan panostaa 50 vuodessa miljoonaa lisää Tampereen joukkoliikenteeseen, niin tällä rahalla rahoitetaan ratikan ensimmäinen linja lähes kolmessa vuodessa. Ratikan on huomattavasti busseja edullisempi operoida ja se lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Jo ensimmäinen linjan käyttöönotto kääntää Tampereen joukkoliikenteen operoinnin tappiolta voitolliseksi!

En kannata ilmaista joukkoliikennettä, mutta kannatan kyllä sopivaa joukkoliikenteen subventiota ja edullisia lipun hintoja verrattuna yksityisautoiluun. Nykyisen 25% subventiotasoa voisi ja ehkä kannattaisi hieman nostaa, mutta vähintään se on pidettävä samalla tasolla tulevaisuudessa.