Miltä tuntuisi nousta köysiratavaunuun Santalahden ratikkapysäkiltä, nousta Pyynikin harjulle, jäädä pois Pulterin asemalla Pispalan valtatien ratikkapysäkillä tai jatkaa matkaa korkealla Pispalan yläpuolella, katsella mahtavia näköaloja maailman suurimman soraharjun yli kahdelle suurelle järvelle ja päättää matka Pyynikin uimarannalle?

Tampereelle tarvitaan matkailun vetovoimatekijäksi ja joukkoliikennettä tukemaan Pispalan harjun ylittävä köysirata, joka yhdistää Pispalan valtatien ja rannan raitiotiet sekä Pispalan alueen bussilinjat.

Köysirata toisi Tampereelle ainutlaatuisen matkailukohteen maailman korkeimman soraharjun yli tarjoten näköalan Pyynikin ainutlaatuiselle luonnonsuojelualueelle ja kahdelle suurelle järvelle.

Köysirata palvelisi myös paikallista liikennettä alueella, joissa maaston korkeuserot rajoittavat muita liikennemuotoja. Köysirata kulkisi korkealla talojen yläpuolella ja laskeutuisi muutamalla asemalla, joissa olisi myös joukkoliikennepysäkki (bussi tai raitiotie) tai muu merkittävä käyntikohde.

Köysiradalla voisi olla esimerkiksi neljä asemaa, jotka ovat kuvassa piirrettynä Santalahti, Pulteri, Pispalan koulu ja Pyynikki. Rata voisi jatkua Pyynikiltä myös aina Eteläpuistoon asti.

Rautatieasemalle liukuhihna

Keskusareenan rakentamisen ja rautatieaseman seudun kehittämisen jälkeen keskustan painopiste siirtyy voimakkaasti rautatieaseman ympäristöön. Kahden raitiotielinjan punainen (Keskusareena, sininen rautatieasema) välinen alue on n. 400 m pitkä ja alueella kulkee paljon ihmisiä. Molemmissa päissä on syytä olla liukuportaat alas laituritasolle.

Laituritasolle pitäisi rakentaa esimerkiksi lentoasemilta tutut vaakasuuntaiset liukuportaat eli liukuhihna, joka nopeuttaisi tämän välin kulkemista. Liukuhihnan molemmista päistä olisi lyhyt yhteys raitiotiepysäkeille.

Liukuhihna toimisi molempiin suuntiin ja päiden lisäksi poistua voisi väliltä muutamasta kohdassa. Koska liukuhihnan yllä olisi rautatien kansi, se ei olisi suoraan sateelle tai lumelle alttiina.

Artikkelin muut osat: