Kävin loka-marraskuussa Portugalissa ja kirjoitan tässä kokemuksia paikallisesta joukkoliikenteestä. Mielenkiintoisin kokemus oli Porton kaupungin metro (Metro do Porto), joka on fiksusti metroksi brandatty raitiotiejärjestelmä.

Kuvassa Eurotram tulossa Senhora da Horan pysäkille.

Kyseessä ei siis ole varsinainen metro, vaan modernilla raitiotietekniikalla toteutettu järjestelmä, jonka on 70 kilometriä pitkästä raideverkosta alle 10 kilometriä on maan alla. Asemia on yhteensä 81 ja näistä 14 on maan alla. Tekniikka on samanlaista kuin muissa nykyaikaisissa raitiotiejärjestelmissä ja eroaa raskaasta metrosta mm. siten, että vaunut saavat virtansa ilmajohdoista, jännite on raskasta metroa tai junaa pienempi ja että radan yli voi kävellä monessa paikassa, esim. useimmilla pysäkeillä ja jopa joillakin maanalaisilla asemilla.

Linjakartta

Englanniksi Porton metroa vastaavasta järjestelmästä käytetään termejä tram (uk) tai light rail (am). Tässä kirjoituksessa käytän lyhyyden vuoksi pääasiassa nimeä metro.

Kalusto

Kalustona Portossa käytetään alunperin ABB:n valmistamia Eurotram -raitiovaunuja ja uudempia Bombardierin Flexity Swift ”Traintram” ratikoita.

Metro do Porto, linja C matkalla Campanhãn rautatieasemalle. Kuvassa Bombardierin Flexity Swift "Traintram", huippunopeus 100km/h, pituus 37m, istumapaikkoja vaunussa 100 ja seisomapaikkoja 148.

Useimmiten metroja ajettiin kaksi vaunua yhdessä. Kuvassa yhteenkytketyt Eurotram-vaunut São Benton asemalla, pituus yhteensä 70m

Flexity Swift sisältä.

Eurotram sisältä. Eurotramin huippunopeus 80km/h, pituus 35m istumapaikkoja 80.

Raskasmetro vs raitiotie

Porton metro on Portugalin laajin ”metrojärjestelmä”. Metron ensimmäinen linja Matosinhosiin valmistui ja otettiin koekäyttöön vuoden 2002 lopussa ja vuonna 2003 alkoi varsinainen liikenne. Nyt linjoja on kuusi ja rataa noin 70 kilometria. Vastaavasti miljoonakaupunki Lissabonissa on neljä metrolinjaa ja rataa 39,6 km.

Tämä on hyvä osoitus siitä kuinka kustannustehokasta on rakentaa raitiotiejärjestelmä raskasmetroon verrattuna. Kun kaiken lisäksi palvelutaso raitiotiessä on metroa parempi, on tämä voittamaton yhdistelmä. Porton metrolla on nopeampi matkustaa kuin Lissabonin metrolla. Kokonaismatka-aika on raitiotiejärjestelmässä keskimäärin lyhyempi, koska pysäkkejä on tiheämmässä ja erityisesti koska vaihdot linjalta toiselle ovat huomattavasti nopeampia. Portossa riittää useimmiten 10 metrin kävely radan toiselle puolelle pysäkille, mutta Lissabonissa linjan vaihto saattaa vaatia monet portaat ja useamman minuutin kävelyn.

Kulku radan toiselle puolelle radan poikki.

Raidejärjestelmä kannattaa rakentaa maan alle vain kohdissa, joissa se on ehdottoman välttämätöntä tai jos siitä on erityistä hyötyä. Portossa maanalaiset osuudet ovat keskustassa, erityisesti historiallisen keskustan läheisyydessä.

Nopeus

Raitiotie myös tarvittaessa kulkee nopeasti. Reissasin edestakaisen 27 kilometrin matkan B-linjalla keskustasta Póvoa de Varzimin suuntaan. Suurin nopeus ratikalla oli 87,4 km/h ja keskinopeus koko matkalla oli 33,6 km/h. Metron sivujen mukaan keskinopeus koko järjestelmässä on 28 km/h.

Kulkemani 5 kilometrin bussimatkalla huippunopeus oli 68,6 km/h ja keskinopeus 16,6 km/h. Koko matka oli suoraa pääosin nelikaistaista katua (Avenida da Boavista), jossa osan matkasta kulki vieläpä oma bussikaista keskellä katua. Alla on kuva tästä kadusta ja tällä olevasta bussikaistasta.

Bussikaista Avenida da Boavistalla

Yhteistoiminta bussien kanssa

Porton joukkoliikkennejärjestelmää koostuu metron lisäksi lähinnä kaasukäyttöisistä busseista. Pääasiassa liikenteessä näkyi pienehköjä kaksiakselisia busseja. Muutama nivelbussi näkyi myös, mutta telibusseja en nähnyt yhtään.

Kaasubussi tulossa Praça Mouzinho de Albuquerque aukiolle.

Vaihto bussista metroon onnistui kätevästi. Alla bussi kuvattuna metron pysäkiltä. Vaihto onnistui siis muutaman metrin kävelyllä.

Vaihto bussista metroon asemalla Matosinhos Mercado

Raitiotie ja kaupunkiympäristö

Raitiotie luo osaltaan mukavaa kaupunkiympäristöä verrattuna siihen, että vastaava ihmismäärä kuljetettaisiin muilla kulkuneuvoilla. Raitiotie voi kulkea nurmidalla tai kivetetyssä kaupunkikeskustassa yhtä hyvin kuin maan alla tai rautatiellä.

Nurmirataa Matosinhosin linjalla

Yllä nurmirataa Matosinhosin linjalla ja alla rautatiemäinen rataosuus n. 15 kilometria Porton keskustasta Póvoa de Varzimin linjalla.

Raitiotien ylitys ei ole ongelma autoillekaan. Alla olevassa kuvassa pysäkin jälkeinen tasoristeys.

Raitiotien ylitys

Hiljainen raitiotiejuna voi kulkea kadulla hyvin esim. terassin vierestä.

Matosinhos

Raitiotie Douro-joen ylittävällä sillalla.

Lisää kuvia löytyy mm. seuraavasta hyvästä raportista:  http://www.raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/reportaasi_porto.htm

Lähteet:

(Disclaimer: Olen tehnyt tämän matkan omalla rahalla ja omalla vapaa-ajallani.)